Suomalainen työelämä kohtelee karusti ikääntyviä. Parasta ennen -päiväys tuntuu umpeutuvan 50-vuotiaana, ja ikä evää usein pääsyn työhaastatteluun.
– Tilanne on huolestuttava. Suomi tarvitsee kaikki työhaluiset ja -kykyiset työhön, kansanedustaja Tytti Tuppurainen totesi keskiviikkona yli 45-vuotiaiden rekrytointi- ja uravalmennustapahtuma UusioUrassa.
Sama näkyy myös tilastoissa.
– Rakas naapurimme Ruotsi on meitä edellä. Siellä työllisyysaste on korkeampi ja etenkin ikääntyneissä ikäluokissa ero on selkeä. Meillä on paljon kirittävää.
Asenteet remonttiin
Ikääntyvien ahdinkoon on monia syitä. Työmarkkinoilla elää sitkeässä harhaluulo siitä, että nuoret ovat aina tehokkaampi ja osaavampia kuin ikääntyneet.
– Nuoret ovat osaavia, joustavia ja tehokkaita. Mutta niin ovat ikääntyneetkin. He tietävät, mitä osaavat ja mitä pystyvät antamaan.
Tuppurainen muistuttaa, että asennemuutos ei tapahdu itsekseen vaan se vaati paljon puhetta.
Ikääntyvien työllistyminen edellyttää myös hyviä työllisuuspalveluita. Tuppurainen on hivenen huolissaan ikääntyvien työnhakijoiden asemasta, kun ensi vuoden alusta julkiset työvoimapalvelut siirtyvät kunnille.
– Kunnissa pitää olla osaamista kohdata myös kokenut työnhakija, jotta häntä osataan ohjata oikeisiin palveluihin ja työpaikkoihin, hän sanoo.
Kysyntää kannustimille
Pelkkä asennemuutos ei riitä. Lisäksi tarvitaan kannustimia, kuten työtulovähennyksen laajentamista verotuksessa.
– Nyt monet pienituloiset eivät saa työtulovähennystä ollenkaan, koska tulot eivät riitä.
Erityisen harmistunut Tuppurainen on asumistuen leikkauksista, jotka osuvat myös ikääntyviin työnhakijoihin. Kun asuminen on aiempaa kalliimpaa, työmarkkinoiden joustavuus ja ihmisten sosiaalinen liikkuvuus heikkenee. Välimatka työpaikkojen ja kohtuuhintaisten asuntojen välillä muodostuu helposti liian suureksi.
Aikuiset tarvitsevat uuden koulutustuen
Aikuiskoulutustuki loppui elokuun alussa. Aikuisten koulutustarve ei kuitenkaan lakimuutokseen päättynyt, vaan muuttuvassa työelämässä yhä useampi tarvitsee tietojensa päivitystä tai uudelleenkoulutusta aikuisiällä.
– Oli kerta kaikkiaan valitettavaa, että hallitus lopetti aikuiskoulutustuen.
Tuppurainen korostaakin sitä, että nyt pitää saada uusi kokeneiden aikuisten kouluttautumisen tuki.
– On absurdi ja epärealistinen ajatus, että kaikki pystyisivät ottamaan opintolainaa kouluttautuakseen uuteen ammattiin, kun on mahdollisesti vielä asuntolainatkin maksettavana.
– Yhteiskunnan pitää pikemminkin kannustaa kouluttautumaan kuin luoda siihen kynnyksiä.
Mahdoton yhtälö
Tuppurainen pelkää myös sitä, että irtisanomisten helpottaminen ja takaisinottovelvoitteen heikentäminen vaikeuttavat entisestään ikääntyvien asemaa työmarkkinoilla.
– Ikääntyvät työntekijät ovat usein niitä, joita tarkastellaan muutosneuvotteluissa. Muutokset uhkaavat tehdä ikääntyvistä heittopusseja työmarkkinoilla.
Aikaan onkin saatu mahdoton yhtälö. Samaan aikaan, kun hallitusohjelma haluaa puuttua ikäsyrjintään, toimet työmarkkinoilla ovat heikentämässä ikääntyneiden asemaa ja mahdollisuuksia mennä uralla eteenpäin.
Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Laki- ja asennemuutosten avulla ikääntyvien asemaa voitaisiin helpottaa työmarkkinoilla.
– Jos on halua, jokaiselle löytyy tehtävä, jossa hän pääsee hyödyntämään omia kykyjään, taitojaan ja toiveitaan.
